KUTSUKAA KYLPYLÄIHMISEKSI

Kylpyläihmisiä Hangossa 1930-luvulla / Aarne Pietinen, Museovirasto

Tehän olette sellaisia kylpyläihmisiä, tokaisi eräs läheiseni, kun puhelimme heidän Viron matkastaan. Tulin määritelmästä räikeän onnelliseksi, koska ensinnäkin, such luxury, ja toiseksi, kylpyläihmisen titteli on jotakin mistä nuori minä olisi onnesta oranssi. Kylpyläihmisyys on nimittäin unelmaminäni ytimessä.

Määrittelen unelmaminä-termin sellaiseksi minuksi, jonka rakentaisin, jos valitsisin itselleni piirteitä Sims-pelissä. Tiedäthän, kun tiedossa on tärkeä palaveri, unelmaminä juoksee 16 kilometriä ja ui avannossa aamukuudelta ollakseen terässä, eikä unelmaminä koskaan jätä sitä vessapaperirullan pahviputkiloa lavuaarin reunalle vaihtaessaan telineeseen uuden rullan. Ja jos sopii pyytää, unelmaminän sunnuntaiaamut näyttäisivät tältä.

Kylpijät ja kylvettäjät / Pietinen 1939, Museovirasto

Samalla kun työstän tuota vessapaperijuttua, oma unelmani kylpyläihmisyydestä on käynyt toteen. Olen porskutellut porealtaissa jo vuosia, ja olin jo unohtanut, että tosiaan, tästähän olen aina haaveillut. Tällainen kloorilta haiseva saunassa liian kovaäänisiä ihmisiä mulkoileva rypistynyt rusinahan minusta pitikin tulla! Mutta aivan kuin seiväshypyn maailmanennätyskin on seiväshypyn maailmanennätys vasta sitten, kun se suoritetaan yleisön edessä virallisessa kisassa, minun kylpyläihmisyyteni virallistui nyt, kun joku toinen validoi sen.

Unelmaminät ovat siitä jänniä juttuja, että aika harvan unelmaminuuden ytimessä on olla Caltechin astrofyysikko. Monen haaveet liittyvät tuoreiden kasvisten ostamiseen torilta, monipuolisempaan liikkumiseen tai kirjojen lukemiseen – niin suloisia, ja niin saatavilla olevia asioita, jotka tekisivät unelmaminästä kokonaisen. Muistan monen ystäväni joskus huokaisseen: pukeutuisinpa värikkäämmin. Ystävät, pitäkää mustista hatuistanne kiinni, sillä seuraa uutinen: värikkääksi pukeutujaksi tullaan pukeutumalla värikkäästi. Klassikkoteosten lukijaksi tullaan klassikoteoksia lukemalla. Ja tämä viimeinen on itselleni: tyhjän vessapaperirullan kierrätyslaatikkoon viejäksi tullaan viemällä tyhjä vessapaperirulla kierrätyslaatikkoon. Yhä uudelleen ja uudelleen. Rasittavaa, mutta mitäpä sitä ei unelmiensa vuoksi veisi kierrätyslaatikkoon.

 

PS. Jos olet yksi näistä värikkään pukeutumisen haaveilijoista, tässä vinkki: lainaa kaverilta jokin värillinen vaate viikoksi. Villapaita on aika hyvä, koska sen kanssa ei tarvitse miettiä muita kerroksia, sopiva alaosa riittää. Käytä paitaa parina-kolmena päivänä, ja makustele. Miltä värikkäänä pukeutujana oleminen tuntuu? Jos ei pahalta, laajenna projektia.

Kynnys unelmaminän toteutumiseen ei ole koskaan ollut näin matala.

Edellinen
Edellinen

MILJOONIEN MIETTIMISLOMA

Seuraava
Seuraava

VITTUSAATANA, EDESTÄÄNHÄN SEN TAAS LÖYTÄÄ